Anne Bland
Törmäsin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten, kun minut lähetettiin Britanniaan kirjoittamaan artikkelisarjaa alan ensimmäisestä brittiläisestä konferenssista. Jos en nyt väärin muista, teemana oli ’Social Enterprise – Social Inclusion’. Suomalaisittain katsottuna 67 miljoonan ihmisen saarivaltion ongelmat tuntuivat käsittämättömän suurilta, ja uusia näkökulmia ongelmanratkaisuun tarvittiinkin kipeästi. Koskettavien yritys-esimerkkien jälkeen oli kuitenkin selvää, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on varteenotettava vaihtoehto sekä tärkeä väline mm. syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys on levinnyt monille erilaisille toimialoille kuten: kierrätys, uusiutuvat energiamuodot, liikenne- ja vapaa-ajan palvelut, sosiaali- ja terveydenhuolto, reilu kauppa, rahoituspalvelut ja koulutus. Näitä yrityksiä on Britanniassa jo 55.000 eli 5% työntekijöitä palkkaavista yrityksistä ja ne kasvattavat brittitaloutta 8.5 miljoonalla eurolla vuosittain. Kansainvälisesti tunnettuja yhteiskunnallisia yrityksiä ovat mm. Jamie Oliverin 15 Restaurant, Anita Roddickin BodyShop sekä Nobel-palkinnon voittanut Muhammad Yanusin Gramees-pankki. Minusta kiinnostavin toimiala on kuitenkin julkinen sektori, ja erityisesti terveydenhoito, joka monessa maassa on kriisissä tällä hetkellä.
Verovaroin ylläpidettävät palvelut kärsivät ja kaupungit ulkoistavat palveluita säästöjen toivossa. Usein kansainväliset jättiorganisaatiot astuvat mukaan kuvioon ja kasvottomat osakkeenomistajat sanelevat pelisäännöt. Laadun heikkeneminen on ollut arkipäivää monessa brittiläisessäkin sairaanhoitopiirissä.
Britannian julkinen terveydenhuolto, joka on edelleen potilaalle ilmaista, onkin seurannut yhteiskunnallisten yritysten menestystä kiinnostuneena. Viime vuonna maan terveysministeriö lanseerasi reilun 100 miljoonan euron rahaston yhteiskunnallisten yritysten perustamisen ja kehityksen tukemiseksi. Sairaanhoitopiirien työntekijöillä on mahdollisuus kilpailla ostopalvelusopimuksista perustamansa yhteiskunnallisen yrityksen kautta. Esimerkiksi, lääkäreiden ja sairaanhoitajien perustama Salford Health Matters sai 50.000 asukkaan Salfordin sairaanhoitopiirin terveyspalvelut hoidettavakseen. Ruohonjuuritason tuntemuksen avulla yritys on kehittänyt terveyskeskustensa toimintaa kokonaisvaltaisesti ja potilastyytyväisyys on huippuluokkaa. Liikevoitto pistetään takaisin yrityksen kehittämiseen; ei osakkeenomistajien taskuun. Yhteiskunnallisella yrityksellä on valtava kilpailuetu: ”hyvän” tekeminen.
Tämä aiheuttaa positiivisen noidankehän, sillä syntynyt voitto käytetään taas hyvän tekemiseen. Uskallanpa jopa väittää, että tulevaisuuden menestyvä yritys tulee olemaan juuri yhteiskunnallinen yritys. Näin siksi, että tulevaisuuden haasteiden ja ongelmien kasautuessa juuri yhteiskunnalliset yritykset – jotka jo liikeideassaan sitoutuvat kantamaan niin yhteiskunnallista, sosiaalista kuin ympäristöllistäkin vastuuta – osaavat toimia innovatiivisesti ja ennakkoluulottomasti muuttuvilla markkinoilla. Ja tämä ”can-do”-asenne on inspiroinut minua jo 10 vuotta.
