Nov
18
2009
0

Remake Ekodesignin synty

Mirjami Malleus-Lemettinen

Jokaisella ihmisellä on tarve kokea merkityksellisyyttä. Ikävä kyllä nyky-yhteiskuntamme tarjoaa melko vähän mahdollisuuksia kokea näin ja parhaimmillaankin kokemus jää hetkelliseksi. Vain harvoin ihminen saa ilon toimia arjen tasolla omassa henkilökohtaisessa elämässään kokien merkityksellisyyttä –  erityisesti työelämässä. Meiltä kaikilta on kysytty joskus: ”Mikä sinusta tulee isona?” Tuskin olisimme siihen vastanneet: ”Hyödytön osa systeemiä, joka ei toimi.” Silti kokemus on yhä useammin juuri tämä. Meidän kaikkien elämässämme on ollut aika, jolloin uskoimme, että voimme osaltamme toimia jollain merkityksellisellä tavalla hyödyttääksemme kanssaihmisiämme ja yhteiskuntaamme –  meissä kaikissa on ainakin elänyt usko, että olemme merkityksellisiä! Miksi tämä muuttui?

Eikö olisi upeaa jos voisimme kokea omakohtaisesti tarkoituksenmukaisuutemme siinä, mitä ajattelemme, koemme ja teemme? Mitä jos ei tarvitsisikaan kokea olevansa yksi pieni osa systeemiä, jonka olemassaolon tiedostaminen aiheuttaa meissä hyvin helposti  ainoastaan halun ummistaa silmät silkasta turhauttavasta uupumuksesta? Tiedän, että edellä mainittu saattaa kuulostaa utopistiselta, mutta meille – liikekumppanilleni Pia Leikakselle ja minulle – se oli täyttä totta alkaessamme luoda liiketoimintasuunnitelmaa työnimeltään Remake.

Remake on niin kutsuttuun  kierrätysgenreen  lukeutuva eko-ompelimo, jonka ensisijaisena  tavoitteena on luoda asiakkailleen konsultoivaa palvelua siinä kuinka he haluavat valita pukeutuvansa. Remake EkoDesignin perusideana on luoda asiakkaalleen tuote tämän toiveen mukaisesti, antaen ammattitaitonsa hänen käytettäväkseen. Näin ollen Remake ei luo mitään, mille ei olisi olemassa suoraa kysyntää. Kun kaikki mitä luodaan, tehdään vielä kierrätetystä tai jo olemassa olevasta materiaalista, toimii yrityksemme myös luonnonvarojen ehtymistä ehkäisevällä tavalla.

Remake EkoDesign ei pyri toiminnallaan muuntamaan tekstiilialaa, vaan ainoastaan tarjoamaan vaihtoehdon, joka on juuri asiakkaan toiveiden mukainen – näin rohkaisten häntä toimimaan myös kriittisempänä kuluttajana. Kuitenkaan Remaken perustamisen syynä ei ollut räjähdysmäisesti kasvava tekstiilijäteongelma, nuorten kädentyöammattilaisten työttömyys ja haluttomuus harkita yrittäjyyttä, tai edes ulkomailla kasvava trendi yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Ei, mikään ulkoinen tekijä ei vaikuttanut Remaken syntyyn. Ainoastaan halumme luoda toimenkuva, joka vastaisi sisäisiä arvojamme ja etiikkaamme, johti yrityksen perustamiseen. Kuin sattumalta huomasimme pian konseptin luomisen jälkeen, että olimme osuneet alueelle, joka todella oli vaikeuksissa, ja että toimintamme tulisi omalta osaltaan muovaamaan tilannetta. Vasta toimittuamme puolisentoista vuotta saimme kuulla edustavamme niin kutsuttua yhteiskunnallisen yrittäjyyden muotoa, joka monissa muissa maissa on täysin tunnistettu ja hyväksi katsottu yrittäjyyden malli.

Määritelmä yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle on siinä, että yrityksellä on selkeä eettinen arvopohja, jonka perusteella pyritään liiketoiminnan tarjoamin keinoin ratkaisemaan tai ehkäisemään yhteiskunnallisella tasolla ilmeneviä rakenteellisia tai toiminnallisia epäkohtia. Tämän määritelmän sopiessa ideologisesti yrityksen ajattelu- ja toimintamalleihin voidaan yritystä epäilemättä pitää yhteiskunnallisena yrityksenä. Suomessakin  näitä yrityksiä on jo luultavimmin paljon enemmän kuin on tiedostettu. Ongelmana lienee se seikka, että yhteiskunnallinen yrittäjyys sekoittuu suomalaisessa keskustelussa sosiaaliseen yrittäjyyteen, jolla kuitenkin on ideologisesti oma, erilainen sisältönsä. Näin ollen Suomessa se, että yrittäjä kykenee määrittelemään itsensä juuri yhteiskunnalliseksi yrittäjäksi riippuu siitä, onko hän sattunut törmäämään kyseiseen termiin tai ymmärtääkö hän mitä tämä tarkoittaa.

Onneksemme tilanne on muuttumaan päin, sillä tehtyämme oivalluksen yhteiskunnallisen yrittäjyyden mallin olemassaolosta, perustimme muiden samanhenkisten tahojen kanssa Syy Ry:n (Suomen yhteiskunnallisten yrittäjien yhdistys), joka nyt osaltaan vie Suomessa eteenpäin tämän vaihtoehtoisen yrittäjyyden muodon sanomaa. Syy Ry rohkaisee ihmisiä sekä yrittäjinä, että kansalaisina uudenlaiseen ajatteluun: meillä todella on mahdollisuuksia toimia ja olla merkityksellisiä osia yhteiskunnassamme.

Written by admin in: Finnish | Tags: , ,
Nov
10
2009
0

Yhteiskunnallinen yrittäminen luo uutta taloutta

Matti Kohonen

Yhteiskunnallinen yrittäminen on käsitteenä jonkinlainen hybridi, mutta perustuu lopulta varsin yksinkertaiselle ajatukselle. Yhteiskunnallisessa yrityksessä liiketoiminta tarjoaa kehyksen yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle.

Esimerkkejä voidaan kerätä niin maailmalta kuin kotisuomestakin.  Itselleni ajatus tuli varsinaisesti vastaan Brasiliassa tutustuttuani siellä ’solidaariseen talouteen’, jossa pääajatuksina ovat itsehallinto ja yhteiskunnallisen arvon tuottaminen, varsinkin syrjäytyneiden kansanryhmien keskuudessa.

Yhteiskunnallinen yrittäminen on oppinut ymmärtämään talouden rakenteita uudelleen. Liiketoiminta voi perustua esimerkiksi Brasilian Rio Grande do Sulin osavaltion maattomien maanviljelijöiden taloudellisiin arvokäsitteisiin, tai Ghanan pääkaupunkia Accraa asuttavan muslimivähemmistön taloudellisen verkostoitumisen keinoihin, jotka pohjautuvat yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, sekä vastavuoroisuuteen.

Eurooppaan ajatus rantautui edellisen talouskriisin aikana 1990-1995, jolloin näitä samoja kehitysmaissa jo yleistyneitä malleja alettiin soveltaa myös syrjäytyneisyyden ja työttömyyden torjumiseksi.  Esimerkkeinä tästä ovat työosuuskunnat Suomessa tai huonekalujen kierrätyskeskukset Britanniassa.  Tämän ensimmäisen aallon yhteiskunnallisten yritysten taustalla olivat sekä valtion hyvinvointipalveluiden leikkaukset, että uudenlaisen yrityskulttuurin etsiminen.

Tällöin käsitteellä ’social enterprise’ tarkoitettiin Britanniassa jonkinlaista hybridiä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä. Ajateltiin, että tiettyjä palveluita pystyttäisiin tuottamaan paremmin yhteiskunnallisen yrittämisen avulla.  Ilmiö siis piti sisällään hyvinkin moninaisia pienempiä liikkeitä, aina luomuosuuskunnista vammaisia ja vajaakykyisiä työllistäviin sosiaalisiin yrityksiin.

Talouden ollessa jälleen lamassa vuodesta 2008 lähtien voidaankin puhua yhteiskunnallisen yrittämisen toisesta tulemisesta. Nyt puhutaan selkeästi jopa yhteiskunnan rakenteita uudelleen luovasta yritystoiminnasta, jossa pyritään nimenomaan luomaan puitteita, rakenteita ja työympäristöjä yhteiskunnallisiin tavoitteisiin ja yhteisöllistä arvoa luoville yrityksille.

Mielestäni juuri siksi ’the Hub’’ osoittaakin hyvin minkälaista innovaatiota tarvitaan nykyisen talouskriisin taltuttamiseksi, suosimalla varsinkin yhteiskunnallisiin arvoihin perustuvaa yritystoimintaa. Näemme, että tällä kertaa Lontoon Cityn tulisi ottaa oppia Kings Crossin Hubista, sillä kriisin aiheuttaneen ’finanssi-innovaation’ tilalle tarvitaan pikaisesti yhteiskunnallista innovaatiota.

Powered by WordPress. Theme: TheBuckmaker. PHP Scriptverzeichnis, Wasser