Antti Karjalainen
Tapasin Jonathan Blandin keskiviikkona ja mietimme yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämistä Suomessa. Jonathan on vetänyt Social Enterprise Coalitionia Britanniassa viimeiset viisi vuotta, ja sitä ennen hän johti Lontoon koalitiota. Jonathan on rohkaissut minua jo muutamaan otteeseen pohtimaan sellaisia keskeisiä ajatuksia (policy statements), joiden kautta yhteiskunnallista yrittäjyyttä voidaan tehdä Suomessa tunnetummaksi. Hän on oikeassa. Ajatus on otettu loistavasti Suomessa vastaan: lähes kaikki, joille olen siitä puhunut ovat ottaneet idean vastaan innostuneesti. Mutta nyt tarvitaan johtajuutta ja visiota.
Tässä kuitenkin ensin kertausta:
- Viime vuoden heinäkuussa kirjoitimme sosiaalista yrittäjyyttä koskevan lainsäädännön muuttamisesta
- Syksyllä (08) järjestimme pyöreän pöydän keskustelun sosiaalisesta yrittäjyydestä ja sen ymmärtämisestä laajemmin
- Tammikuussa (09) toimme virkamiehiä, elinkeinoelämän edustajia ja innovaatiorahoittajia Lontooseen tutustumaan yhteiskunnallisiin yrityksiin
- Keväällä (09) julkaisimme kyselyn, josta kävi ilmi, että 30% Suomen pk-sektorin yrityksistä on kiinnostunut yhteiskunnallisten/ympäristöllisten ongelmien ratkaisusta ja 5% on yhteiskunnallisia yrityksiä brittimääritelmän mukaan
- Kesäkuussa (09) toimme Jonathan Robinsonin, Hubien perustajan, Helsinkiin.
Tulevana syksynä tuomme Paul Chengin Venturesome-rahastosta kertomaan yhteiskunnallisten yritysten ympärillä toimivista rahoitusmarkkinoista. Olemme myös kiertäneet konferensseissa ja muissa tilaisuuksissa puhumassa tästä ilmiöstä. Kaikkien näiden toimien tuloksena, ja monen muun toimijan myötävaikutuksella, voimme sanoa, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on Suomessa huomattavasti tunnetumpi kuin ennen. Ei ole kuitenkaan mitään syytä alkaa paukuttelemaan henkseleitä. Kun katson Britannian tilannetta niin kateeksi käy. Täällä valtionhallinnon jokainen osa tuntee käsitteen, ja se on osa monia julkisia toimepidedokumentteja. Puolueet ja niiden puheenjohtajat tuntevat yhteiskunnallisen yrittäjyyden. Liike-elämä ja kansalaisyhteiskunta tunnistavat ilmiön ja pankit ovat kehittäneet rahoitusinstrumentteja, jotka tukevat yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Nyt meidän pitää aloittaa varsinainen työ ja meidän pitää nostaa tämä kampanja toiselle tasolle.
Kuten Jonathan on painottanut, nyt tarvitaan visiota, ja se pitää pystyä artikuloimaan selvästi. Minulle tämä visio näyttää suurinpiirtein tältä:
Yhteiskunnalliset yritykset lisäävät kilpailukyisten yritysten määrää Suomessa luoden työpaikkoja ja vaurautta. Niiden keskeinen kasvu- ja markkina-alue on julkisten palvelujen tuottaminen yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Yhteiskunnallisten yritysten tunnistaminen ja kasvu ruokkivat yrittäjyyttä nuorten keskuudessa, ne luovat positiivisempaa kuvaa yrittäjyydestä ja antavat työlle uutta sisältöä.
Kutsunkin nyt lukijat kommentoimaan tuota visiota ja auttamaan minua artikuloimaan se paremmin. Samalla kutsun lukijat tunnistamaan yhteiskunnallisia yrityksiä ja yrittäjiä, ryhtykää itse yrittäjiksi, vakuuttakaa tuntemanne yrittäjät yhteiskunnallisen ja ympäristöllisen vaikutuksen tärkeydestä. Tänä syksynä pannaan yhteiskunnalinen yrittäjyys kartalle ja seuraavissa eduskuntavaaleissa poliitikoilta kysytään, kuinka he aikovat tätä edistää, jos heidät valitaan! Näin!
