Antti Karjalainen
Sain soiton 27. päivä heinäkuuta yleisradion aamu-tv:n toimittajalta. He järjestivät keskustelutilaisuutta seuraavalle aamulle (28) yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja keskustelin toimittajan kanssa taustoista ja linjasin hieman tulevaisuuden näkymiä yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle Suomessa.
Kuten viimeisessä kirjoituksessa mainitsin nyt on tärkeää paaluttaa visio yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle. Määritelmä on aina hyvä paikka alkaa ja voin tässä esittää sellaisen keskustelun avaukseksi. Tämä on kuitenkin osa laajempaa visiota, jonka tulemme julkistamaan seuraavan parin viikon kuluessa. Päättely, joka sisältää määritelmän yhteiskunnalliselle yritykselle, menee näin:
Maassamme on paljon liiketoimintaa harjoittavia organisaatioita, joiden arvopohja on laajempi kuin pelkkä voiton tavoittelu. Näitä ovat esimerkiksi monet pienistä ja keskisuurista yrityksistä, osuuskunnat ja järjestöt. Organisaation laillinen muoto vaihtelee, mutta tärkeintä on, että toimintaa rahoitetaan liiketoiminnan keinoin. Tämä erottaa yhteiskunnallisen yrityksen hyväntekeväisyysjärjestöstä. Liiketoiminnasta tuleva rahoitus on kestävämpää kuin lahjoitukset ja sen tuloa on helpompi ennustaa.
Yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa siis motivoi jokin/jotkin seuraavan tyyppisistä arvoista:
• yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
• ympäristön ja ihmisen hyvinvointi
• esteettiset arvot
Arvolista ei ole lopullinen, eikä toisiaan poissulkeva. Kyseessä on pikemminkin taustaoletuksiin kuuluvat tyypilliset arvot joita yhteiskunnallisten yritysten nähdään toteuttavan.
Mutta mikä tekee toiminnasta yhteiskunnallista yrittäjyyttä? Yhteisön, ja viime kädessä koko suomalaisen yhteiskunnan on hyödyttävä toiminnasta eli oltava toiminnan edunsaajana. Tällä tarkoitetaan paitsi suoraan palvelusta tai tuotteista hyötyviä yksilöitä, myöskin taloudellisen edun saajia. Toisinsanottuna, yhteiskunnallinen yritys käyttää myös saavuttamansa voiton arvojensa edistämiseen.
Tiivistettynä määritelmäksi siis: organisaatio voidaan siis lukea yhteiskunnalliseksi yritykseksi jos,
(i) se rahoittaa toimintansa pääosin liiketoiminnasta saatavan tulon avulla
(ii) sen toimintaa motivoi yhteiskunnalliset/ympäristölliset/esteettiset arvot
(iii) se käyttää liiketoiminnasta saamansa voiton yhteiskunnan eduksi.
On myös tärkeää, että yhteiskunnallinen yritys mittaa yhteiskunnallista tulostaan. Taloudellisen voiton mittaaminen on helppoa verrattuna yhteiskunnallisen tuloksen mittaamiseen. Jos organisaatio kuitenkin vakavissaan pyrkii arvojen edistämiseen, on sen rakennettava mekanismeja joiden avulla tätä vaikutusta arvioidaan.
Yhteiskunnallisen yrityksen tulee myös olla läpinäkyvä ja sen hallinnon vastuullinen omistajilleen eli edunsaavalle yhteisölle. Tämä estää kaikenlaisten epäselvyyksien synnyn voitonjaossa tai päätöksenteossa.
