Maailman muuttajat

Anni Alaja

Bromley by Bow Centre (BBBC) on samannimisessä Lontoon kaupunginosassa toimiva terveys- ja hyvinvointikeskus. Keskus on syntynyt paikallisen papin, Andrew Mawsonin, aktiivisuuden seurauksena – toiminta alkoi kirkon tiloissa, väliaikaisen sermin taakse rakennetun päiväkodin ja käsityöpajan voimin. BBBC:stä on viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kasvanut yli 100 ihmistä työllistävä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaja sekä lähialueensa merkittävin aikuiskouluttaja.

BBBC:ssä yhdistyy monia niistä mahdollisuuksista, joita yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen sisältyy. BBBC on rakennettu paikallisin voimin vastauksena paikallisesti tunnistettuun tarpeeseen. Sen toimintaa ohjaa aito halu toimia Bromley by Bow:ssa asuvien ihmisten hyväksi. Keskuksella on täydentävä rooli suhteessa julkisiin palveluntarjoajiin ja se toimii monin tavoin yhteistyössä NHS:n ja muiden valtiollisten toimijoiden kanssa. Keskuksen toimintafilosofia kuvastaa kokonaisvaltaista hyvinvoinnin määritelmää. Se tarjoaa mahdollisuuksia performanssitaideprojekteihin ja luovaan kirjoitukseen, joogaan, aromaterapiaan ja tanssikursseihin. Toisaalta BBBC auttaa asiakkaitaan opiskelu- ja työpaikan valinnassa, sekä lainopillisissa ongelmissa. Toiminnan lähtökohta ja peruste syntyy asiakkaan näkökulmasta.

Mawson kertaa BBBC:n syntyä teoksessaan The Social Entrepreneur: Making Communities Work (2008). Kirja on mielenkiintoinen ja avartava katsaus yhteiskunnallisen yrittäjyyden syntyyn ja kehitykseen Britanniassa 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla.  Toisaalta Mawson onnistuu tuomaan esiin sen positiivisen vaikutuksen, jonka yhteiskunnallisella yrityksellä voi parhaimmillaan olla.

Lisätietoja:
http://www.bbbc.org.uk/

Antti Karjalainen

Sain soiton 27. päivä heinäkuuta yleisradion aamu-tv:n toimittajalta. He järjestivät keskustelutilaisuutta seuraavalle aamulle (28) yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja keskustelin toimittajan kanssa taustoista ja linjasin hieman tulevaisuuden näkymiä yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle Suomessa.

Kuten viimeisessä kirjoituksessa mainitsin nyt on tärkeää paaluttaa visio yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle. Määritelmä on aina hyvä paikka alkaa ja voin tässä esittää sellaisen keskustelun avaukseksi. Tämä on kuitenkin osa laajempaa visiota, jonka tulemme julkistamaan seuraavan parin viikon kuluessa. Päättely, joka sisältää määritelmän yhteiskunnalliselle yritykselle, menee näin:

Maassamme on paljon liiketoimintaa harjoittavia organisaatioita, joiden arvopohja on laajempi kuin pelkkä voiton tavoittelu. Näitä ovat esimerkiksi monet pienistä ja keskisuurista yrityksistä, osuuskunnat ja järjestöt. Organisaation laillinen muoto vaihtelee, mutta tärkeintä on, että toimintaa rahoitetaan liiketoiminnan keinoin. Tämä erottaa yhteiskunnallisen yrityksen hyväntekeväisyysjärjestöstä. Liiketoiminnasta tuleva rahoitus on kestävämpää kuin lahjoitukset ja sen tuloa on helpompi ennustaa.

Yhteiskunnallisen yrityksen toimintaa siis motivoi jokin/jotkin seuraavan tyyppisistä arvoista:
•    yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
•    ympäristön ja ihmisen hyvinvointi
•    esteettiset arvot
Arvolista ei ole lopullinen, eikä toisiaan poissulkeva. Kyseessä on pikemminkin taustaoletuksiin kuuluvat tyypilliset arvot joita yhteiskunnallisten yritysten nähdään toteuttavan.

Mutta mikä tekee toiminnasta yhteiskunnallista yrittäjyyttä? Yhteisön, ja viime kädessä koko suomalaisen yhteiskunnan on hyödyttävä toiminnasta eli oltava toiminnan edunsaajana. Tällä tarkoitetaan paitsi suoraan palvelusta tai tuotteista hyötyviä yksilöitä, myöskin taloudellisen edun saajia. Toisinsanottuna, yhteiskunnallinen yritys käyttää myös saavuttamansa voiton arvojensa edistämiseen.

Tiivistettynä määritelmäksi siis: organisaatio voidaan siis lukea yhteiskunnalliseksi yritykseksi jos,
(i) se rahoittaa toimintansa pääosin liiketoiminnasta saatavan tulon avulla
(ii) sen toimintaa motivoi yhteiskunnalliset/ympäristölliset/esteettiset arvot
(iii) se käyttää liiketoiminnasta saamansa voiton yhteiskunnan eduksi.

On myös tärkeää, että yhteiskunnallinen yritys mittaa yhteiskunnallista tulostaan. Taloudellisen voiton mittaaminen on helppoa verrattuna yhteiskunnallisen tuloksen mittaamiseen. Jos organisaatio kuitenkin vakavissaan pyrkii arvojen edistämiseen, on sen rakennettava mekanismeja joiden avulla tätä vaikutusta arvioidaan.

Yhteiskunnallisen yrityksen tulee myös olla läpinäkyvä ja sen hallinnon vastuullinen omistajilleen eli edunsaavalle yhteisölle. Tämä estää kaikenlaisten epäselvyyksien synnyn voitonjaossa tai päätöksenteossa.

Antti Karjalainen

Helsingin Sanomat kirjoittaa taloussivuilla yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Suomessa. Samoin aiheesta bloggaa Demos Helsinki.

On myös hienoa lukea Anssi Miettisen juttu Greenwich Leisure Limited -yrityksestä Hesarin sivuilta, koska ko. yritys edustaa kovinta kärkeä yhteiskunnallisista yrityksistä, jotka voivat tuottaa julkisia palveluja uudella tavalla. Päättely on tämä: (hyvinvointi)valtion palveluja yksityistetään. On järkevää etsiä (tai synnyttää) yrityksiä tuottamaan näitä palveluja, jotka investoivat voiton niiden palvelujen parantamiseen ja ovat omistuspohjaltaan yhteisöllisiä. On siis järkevää rakentaa julkisia palveluja yhteiskunnallisten yritysten varaan. Toisin sanottuna julkisten palvelujen tuottaminen yhteiskunnallisten yritysten avulla on tulevaisuutta. Toivottavasti myös Suomessa.